Laura Närhi - Supersankari

"Sä jahtaat jossain naista parempaa

Mut oisit voinut katsees kohottaa
Ja silloin nähdä silmissäni sen
Että puolestasi tekisin kaiken
Sä annoit periks kesken tarinan
Ja kaiken halusit, helpoksi muuttuvan
Läpi tornadojen vierelläsi
Kulki kokoajan supersankari"

Miten musta tuntuu siltä, että oon kokenut ja nähnyt kaiken tän

aiemminkin.. Tuntenut kipua josta en uskonut kykeneväni edes tuntemaan..

Noidankehä kiertää vain yhä kovempaa, sumu sakenee ja minä vain jatkan vaikka lepää pitäs vissiin.

Mutta en minä tahdo nähdä mitä käy kun kaikki tunteet joita olen paennut saakin minut kiinni.

Rakkaus ei ole ikuista. kyllä minä sen tiesin mutten tahtonut uskoa.

Noidan kehää

Miten mä voin taas löytää itseni tästä pisteestä? Saman puun juurelta, kuin olisin kulkenut pelkkää ympyrää.
Sellaista nimeltään, kuin noidan kehä.
Toistaen samat virheet oppimatta ja nyt voin vain toivoa seuraavan kierroksen menevän paremmin. Jospa yllättäisin ja vaihtaisin suuntaa täysin?
Kyllä minä vielä paranen ja minusta tulee jälleen kokonainen.
Ehkä jos tarpeeksi uskon siihen se vielä tulee tapahtumaan.

Mutta ilman kultaa en osaa elää.
Enkä löydä yhtäkään syytä miksi tehdä kaikki työ katkojen ja jatkohoitojen suhteen jos minulla ei ole päämäärää.
Ei ketään eikä mitään odotettavaa.
Ainakaan tähän astisessa elämässä olen huomannut ettei elämällä kovinkaa paljoa ole minulle annettavaa. Ainakaan niitä niin sanottuja hyviä asioita. Ellen ole sokeasti sitten kävellyt vain onneni ohi.

Haloo Helsinki! - Kevyempi kantaa