23.5.11

finally happy, at least for a moment

En edes muista milloin oloni olisi viimeksi ollut näin hyvä ja todellinen.
Tunnen jokaisen ruumiini osan elävän.
Enkä muista miltä tuntuu olla näin totaalisen ihastunut toiseen ihmiseen, sillä viime
kerrasta on aivan liian kauan aikaa.
Tunnen itseni vahvaksi ja todella onnelliseksi..
Osaisinpa oikeasti sanoin kuivalla tätä tunnetta.
Viikonloppuni oli ehkä paras, aivan liian onnellinen, usvainen hyvällä tavalla.
Ollen toisen vieressä ja pitäen kiinni, tietäen toisella olevan tunteita myös minua kohtaan.

Toinen juttu joka saa minut todella onnelliseksi on tyttö jonka menetin jo kauan sitten.
Näemme jälleen, enkä jaksa odottaa sitä.
On aivan liian ikävä! On ollu koko ajan, olen vain yrittänyt parhaani mukaan unohtaa ja
peittää tunteeni. Olla muistamatta ihmistä joka oli kaikkeni.
tuntuu hyvälle, kun ei tarvitse peitellä enään, eikä valehdella itselleen.
Kiitos sinä, kun huolit minut taas takaisin elämääsi!
Lupaan olla tällä kertaa parempi ihminen<3

ehkä meen nukkumaan, että jaksan huomenna herätä! Ainaki ilman uutta kofeiinin yliannostusta..:D

2 kommenttia:

anonymouse kirjoitti...

Kuulostaa aivan ihanalta! Mitäpä jos tekisit uusia muutoksia elämääsi, voisit vaikka aloittaa uudistamalla blogin ulkoasua, se tarvitsee valoisamman ilmeen!

Tee päivästäsi valoisa ja tulevaisuudestasi häikäisevä!

mononukleoosi kirjoitti...

Kiitos ihanasta kommentistasi:) Kirjoittelu ja kaikki on jäänyt hirmuisen vajaaksi, sillä koneeni on rikki. Mutta yritän tässä piakkoin muuttaa blogini ulkoasun, sillä olen samaa mieltä kanssasi:)

Kyllä tässä porkustellaan eteen päin vaikkei aina jaksaisi, onhan jo kesä!