Tunnen vaan valon pääs lisää tunnelii, takan tuhansii tunnelmii.
Vikoi kertoja, joka kerta itsepetos helpompaa.
Otteita kirvonneita, hermostuneita katseita, käyttöasteit"
Ei tässä sen kummempian, kun että ihan huomaamatta lähes koko kesä mennyt menojaan.
Enkä ole aikaiseksi saanut lähes mitään mitä olin suunnitellut tai tahtonut tehdä.
Todellisuuden sekä ajan taju tuntuu kadonneen lähes kokonaan.
Enkä osaa kuunnella laisinkaan omaa mieltä tai kehoani.
Kun sattuu tavalla tai toisella minä vain hoen itselleni sen olevan kuvitelmaa.
ja kun tuota on tullut tehtyä ihan liian kauan niin miten minä enää osaisin erottaa
mikä on totta ja mikä tarua?.
Suhteellisen moni ongelmainen ja vammainen olo on aina.
Tai no oloista viis, kun se vaan sattuu pitämään paikkansa.
1 kommentti:
Voimia<3
Lähetä kommentti