Miksiköhän tämä kirjoittelu on ollut viime aikoina jotenkin vaikeaa?
Ehkä siksi etten tiedä jälleen mistään mitään enkä ole halunnut samoista
vanhoista asioista jankuttaa.
Viime torstaina sain kuulla, että pääsen suunnan näyttö valmennus kurssille.
Huomenna onkin eka päivä ja motivaatio on jälleen nolla.
Ei voisi vähempää kiinnostaa suoraan sanottuna, mutta silti nyt aijon suorittaa sen
ja loppuun asti. Sen loputtua onkin jo kesä, toukokuun viimeinen päivä.
Ehkä tämä piristää minua ja auttaa saamaan elämän rytmistä jälleen kiinni,
edes vähän.
Olisi myös helpompi aloittaa koulu syksyllä, mikäli nyt kouluun pääsen.
Uskon kyllä pääseväni sillä päätin etten hae enään kampaaja-alalle vaikka se onkin aina
ollut unelmani. Päätin luovuttaa jotta pääsisin opiskeluun kiinni viimeinkin.
Ainut ongelma tässä on se etten todellakaan tiedä mikä muu olisi vaihtoehtona, saati
sellainen ala jonne pääsee helpommin, kuin kampaajaksi..
Parisuhde rintamani on ollut viime aikoina täysin sekaisin.
Itse olen sekaisin enkä tiedä mitä haluan.
Haluanko yrittää suhteen korjaamista vaiko luovuttaa...
Kuka tahtoisi tehdä päätöksen puolestani?
Ei ongelmana ole se ettenkö rakastaisi, rakastankin liian paljon.
Se vain ei aina riitä...
Tällä kertaa vain meillä on mennyt viime kuukausina todella huonosti.
Loputonta riitelyä ja minun pahaa oloa jonka puran haluamattani Jesperiin.
Hän kertoi olevansa siihen väsynyt. enkä minäkään voi luvata ettenkö tekisi niin enään.
Eihän minulla ole muita johon purkaisin kaiken.
En kuitenkaa tiedä miten osaisin olla yksin, miten pärjäisin.
Pelkään kuitenkin, että jos nyt päätöksenä on lopullinen ero niin romahdan täysin.
Tai kadun päätöstäni lopun elämääni, siinä vaiheessa kun en häntä saa enään takaisin.
Miksi kaiken pitää olla aina niin vaikeaa?
Kohta voisin soittaa äidille, sillä on kamala ikävä.
Enkä ole puhunut hänen kanssaan, kun viimeksi perjantaina.
Puhelin laskut kasvavat ja saldot hupenevat, kun äiti asuu kaukana:<
p.s. voittaisimpa lotossa sillä inhoan raha-asioiden stressaamista ja sitä että jääkaapissa on vain valo... HUAH
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti