Hieno homma hermanni, p.s. olen humalassa ja pp.ss. olen hullu ehkä

Kaikki tuntuu olevan sekaisin, Kaikki on hullua.
En saa töitä enkä koulua, en kelpaa minnekkään-.-'
Kaikk tuntuu hullulta, rakkaus elämä kusee ja pahasti.
Kaikki tuntuu aika perseeltä, mutta on kesketävä, On kestettävä kaikki ja olla onnellinen,
Ainakin melkein olla.

voi sekavuus ja kaipuu kaikkea kohtaan.

Viikko hurahti hyvin nopeasti. Huomenna onkin jälleen perjantai ja party time kotonani.
Nimittäin bileiden jatko-osa edellisistä. Toivon näiden olevan yhtä hyvät pippalot, mutta pelkään ettei ne ole.
 Ihminen jonka tahdon tahdon ja tahdon tulevan ei tule. Ei tahdo nähdä, ei tahdo yhteyttä missään muodossa.
Mitä tein väärin? Miksen minä riitä? edes ystävänä.
 Tämä kaikki vaivaa mieltäni jokaisena sekunttina. En saa häntä mielestäni ja ahdistaa vain ajatella.
Kaikki hetket joista nautin ja oloni oli taivaallisen ihmeellinen.
Kakki sanat mitä hän minulle sanoi, suukotuksia ja syleilyä.
 Hetkessä kaikki oli vain mennyttä aikaa, kadonneet hetket vain savuna ilmaan.
On turhan vaikea sulkea ajatukset edes hetkeksi.
 Monet ystäväni kehottavat siirymään naisiin.
Se on totta, että naiset eivät ole täysin tunteettomia, eivät tee näin, osaavat puhua asioista ääneen ja ovat miljoonasti parempia.
 En silti tiedä. En siirry mihinkään. Enhän minä tyhmä tyttö osaa elää ilman miehiä.
Niin tyhmältä, kuin se kuulostaakin.
 Ehkä sitten sinä päivänä, kun löydän naisen joka on se oikea minulle, jalat alta vievä.
???

Tuntuu tyhjältä, mutta silti niin täydeltä. Olen täynnä elämän tahtoa ja pelkään kadottavani sen jälleen
pienessä hetkessä. Mielenterveysongelmani ovat edenneet uuteen suuntaan.
Sekopäisyyttä, liikaa alkoholia, ahdistusta liiaksikin, maanisuutta, täyttä hulluutta ja iloisuutta.
 Kaikki vain ailahtelee minussa, ailahtelee ympärilläni ja pelkään jälleen menettäväni ihmiset ympäriltäni vielä enemmän sillä, niin taas kävi. Olen kai vain liian turha jollain tapaa, paha ihminen minä olen.
Mikä minä olen?

Toivon kuitenkin viikonlopusta tulevan täydellinen.
 Silti tiedän ettei siitä voi tulla ilman tiettyä ihmistä jota kaipaan viereeni nukkumaan.
Voin vain salaa toivoa sitä nukahtamasillaan kyyneliini.
 Vihaan tätä paskaa.
Kuitenkin olen riippuvainen tästä kaikesta.

I don't know why, I can't keep my eyes off of you

Viikonloppu oli vallan mainio, tietenkin lukuun ottamatta Dinan lähtöä..:/
 Perjantaina vietin päivän/illan ja lähes yön kaisaniemessä med ystävien, Viinin,
keksejen ja muiden juomien. Mukavaa oli kuumudesta huolimatta.
 Lauantaiksi sitten päädyin ruttopuistoon kivojen ihmisten kanssa.
Nmiä en nyt jaksa luetella, mutta todella hauskaa oli.
 Mitä nyt taisin juoda aivan liian paljon ja nyt hävettää ajatella edes sammakoita
jotka suustani luultavasti pääsi. Haluaako joku valaista minua? En muista kaikkea..
Seuraava aamu olikin sitten aika taivaallinen. äääää..
 Ilta sitten tappavan kamala, krapulaa ajatellen.

En oikein tiedä nyt mistään mitään. Mitä ajatella?
Mistä unelmoida niin, että se on sallittua ja edes hiukan mahdollista.
 Ehkä jätän unelmoinnin pois kokonaan ja keskityn todellisuuteen.
Se harmi vain ei ole niin yksin kertaista.
Leijun pää korkealla pilvissä enkä voi lakata hymyilemästä.

A strangled smile fell from your face
It kills me that I hurt you this way
The worst part is that I didn't even know
Now there's a million reasons for you to go
But if you can find a reason to stay

I'll do whatever it takes
To turn this around
I know what's at stake
I know that I've let you down
And if you give me a chance
Believe that I can change
I'll keep us together whatever it takes

She said "If we're gonna make this work
You gotta let me inside even though it hurts
Don't hide the broken parts that I need to see"
She said "Like it or not it's the way it's gotta be
You gotta love yourself if you can ever love me"

I'll do whatever it takes
To turn this around
I know what's at stake
I know that I've let you down
And if you give me a chance
And give me a break
I'll keep us together, I know you deserve much better

But remember the time I told you the way that I felt
That I'd be lost without you and never find myself
Let's hold onto each other above everything else
Start over, start over



äääwwwwww... miks mun mielikuvitus laukkaa ihan väärässä paikassa???...

shit.

Miksei pahoille oloille ole olennaisia pako keinoja joita kaipaisin?
 Alkoholi on yksi, muttei sekään auta. Ei enään.
Tahtoisin tappaa tunteeni pois, tahtoisin unohtaa ne heti.
 Pääni vain pyörii ja pyörii, mielikuvitukseni laukkaa ja ajatukset harhailevat aivan
väärillä vesillä.
 Ihmisessä jota en saakkaan, sairaudessani ja laihuudessa.
Enpä osaa edes itselleni kelvata niin miksi muillekkaan?

On kesä ja pitäisi nauttia siitä.
 Yritän kyllä kovasti se on vain hieman vaikeaa. Ehkä sitten huomenna on parempi olo.
Plaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaahhhhhhhhh.
Huomenna näen ystäviä ja luultavasti matkustan Tampereelle (mielikuvitus ulkomaanmatkalle) juhlimaan tupareita. Juhlimaan ihanien tyttöjen kanssa.
Pelkään kuitenkin, että vajoan vain kamalaan ankstaus kohtaukseen silloinkin,
Pelkään tarttuvani puhelimeen ja valitsemani ihmisen numeron jolle en saisi soittaa.

p.s. mä vaan unohan miehet sillä tapaa ja keskityn naisiin. Ihanaisiin ihmisiin jotka osaa puhua ääneen asioista ja on aina ihania!

don`t cry

Onko tämä mahdollista? Ei ole. Ehkä ei ole tarkoitus edes olla onnellinen oikeasti.
On parempi olla uskomatta ihanuuten ja rakkauteen. Silloin ei nimitäin joudu pettymään,
On oltava yksin ja kiintymättä liikaa ihmisiin.
 Annoin itseni vaikken tahtonut ja jouduin jälleen tuntemaan sen, kuinka matto vedetään jalkojeni alta.
Ilman selitystä, ilman todellista syytä.
 Vihaan tuntea, vihaan olla onnellinen sen takia, että olen aivan liian ihastunut. Ehkä jopa melkein rakastunut.
Mutta mistä minä tietäisin mitä todellinen rakkaus on? En ole ehkä koskaan tietänytkään.
Olisinpa osannut kovettaa itseni ja rakentaa suojan itselleni ennen tätä.
Mikä meni vikaan? Mikä niiden ihanien päivien jälkeen, mitä taas tein väärin...
Tarkoitukseni ei todellakaan ollut olla ahdisteleva iilimato.
 Tahtoisin Nähdä miehen vain jota en mielestäni saa.
Haluaisin niin kuulla äänen joka saa jalat altani, kuulla äänen sen mitä tarkoitti viestillään.
Mieleni on murtunut tänään. En kestä, en kykene tähän oloon.
Ehkä minun ei kuulukkaan olla koskaan onnellinen, olla toiveikas ja aww.

Kumminkin olen ollut yli iloinen koska sain L:n takaisin, ja toinen painoni on pudonnut, tosin lähinnä vahingossa. Tunnen itseni ehkä nyt paremmaksi vaikka se onkin väärin.
Väärä tapa ajatella.
Väistämättä mieleni luisuu ajatus etten ollut tarpeeksi täydellinen, en ollut riittävän minä.
En osannut olla ihana. En ihana ihmiselle jonka tahtoisin enemmän, kuin mitään.
" Mielummin valitsen sinut, kuin hänen ystävyytensä" Ja nimet peittäen. Mitä se ol? Vielä alle viikko sitten?
ÄHHHHH

Olin vain liian valmis antamaan kaikkeni, olisi riittänyt toisen syleily ja olisin ollut onnellinen.
Ehkä onnellisempi, kuin koskaan.

pus

olen humalassa ja emmi on ihanin nainen ikinä ♥