Lauantai meni mukavasti juhlistamassa kaverin synttäreitä, veneillessä ja saaressa olemalla.
Ainut asia mikä harmittaa siltä illalta on äiti, joka sanoi hylkäävänsä minut. Syynä se etten lainaa rahaa.
No onneksi kaveri istui vieressäni ja ojensi oluensa, kun meinasi itku tulla.
Edelleen tuntuu siltä, että olisin veneessä kun tunnen keinuvan veneen allani:D.
Miksi kaikki ovat aina huolissaan minusta?
Myönnän kyllä dokaavani aivan liian paljon, mutta mikäs siinä kun ei töitä tai koulua saa.
Ja onhan nytten kesä, talvella sitten rauhallisemmin.
Kyllä välillä tai lähes päivittäin pysähdyn miettimään elämääni.
Siinä ei taida olla mitään järkeä, kun on vain turha olo ja mielenterveys ongelmat eivät
tunnu millään katoavan. Ne vain kasvavat ja elämäni valuu viemäriin.
Step one you say we need to talk
He walks you say sit down it's just a talk
He smiles politely back at you
You stare politely right on through
Some sort of window to your right
As he goes left and you stay right
Between the lines of fear and blame
You begin to wonder why you came"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti