10.9.11

Olisipa kyyneleet lippu toiseen mailmaan

Saattaa olla sairasta, mutta tuntuu sille etten jaksa enään.
Energia on loppu henkisesti ja fyysisesti.
Mailmani on järkkynyt liikaa liian lyhyessä ajassa ja tasapainoa kaikelle ei ole olemassakaan.
 Mikä minusta on tullut? Ei ainakaaan mitään järkevää mitä pitäisi arvostaa.
Häpeän niin itseäni, en tahdo äidin tietävän mitä esikoisesta on tullut.
 Täysin surkea tapaus, sairas, säälittävä, kamala, sekava, masentunut, alkoholisti ja helvetin hirveä ihminen.
Tahtoisin vain huutaa apua, apua, apua ja tukea mutten uskalla.
En vain voi myöntää kenellekkään kaikkea pahaa oloa joka sisälläni velloo taukoamatta.
 Yksin ollessani vain odotan hetkeä jolloin sydän vain pysähtyy ja nukahdan kuolemaan kauniisti.
 Odotan hetkeä jolloin olen liian väsynyt elämään.
Olen kyllä jo valmiiksi, mutten tarpeeksi rohkea lopettamaan tätä väsymistä, en ole tarpeeksi itsekäs sillä en tahdo läheisteni kärsivän takiani. Joten joudun yksin kärsimään ikuisuuksiin asti.
 Olisimpa nyt kotona, sillä tuntuu siltä että hetkeni olisi viimeinen.
On paha olla ja itkisin itseni pois jos voisin.