Mitenköhän mä mun mielentilaa kuvailisin?
Se on erittäin vaikeaa, kun pää on täysin sekaisin.
Ajattelen liikaa, pelkään liikaa, tunnen liikaa ja tuhansia muita matoja pyörii pääni sisällä.
Päivän vietin ystäväni seurassa.
Jopa nauroin tänään pitkästä aikaa todella paljon.
Nauroin aidosti ilman, että pidättelen tuskan puuskahduksia.
Ehkä tää kuvailee jotenki mun tän hetkistä oloa
En uskalla jäädä yksin ehkä koskaan enää.
Vihaan tunnetta, kun istun hiljaisuudessa kotona ja tuntuu siltä, että
mailmani valuu viemäristä tyhjyyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti