bye bye my christmas

Tapanin päivä.
Niin se joulu kultainen valui ohi liiankin nopeasti.
Aatto tuntui tunnilta, joulupäivä sekunnilta.
Eilen minä join siideriä ja kaljaa.
Äitikin oli humalassa, antabuksista huolimatta.
Oli kivaa, tuntui pitkästä aikaa hyvältä tuntea turtuneisuus.
Pakenen drinkki lasiin omaa tuskaani.

Jos lähtisin silloin, kuin oli tarkoitus lähtisin jo huomenna.
Mutta päätin jäädä tiistaihin asti.
Jään koska pelkään palata takaisin.
Pelkään jättää perheeni taakseni.
mistä tiedän näemmekö vasta kuukauden tai kahden päästä?

Pian olen 18-vuotta enkä ole riippuvainen täysi ikäisistä ihmisistä.
Saan itse haettua tupakkani, ja saan itse haettua alkoholini
heti kun tekee mieli, mikäli minulla köyhällä on rahaa.
Äidin kanssa menemme laivalle juhlimaan, ehkä tammikuun lopulla.

Merry christmas my love

Tänään on aatto meillä, aamulla koristeltiin
siskojen kanssa kuusi.
Söimme puuroa ja juuri minulle sattui manteli, toiveen minä muistin
ja niin se on näinkin pitkälle päivää kantanut minua.
Toivetta en toki teille paljasta.
Leivoin suklaapipari kääretörttua ja teinhän myös perheeni iloksi joulutorttuja.
Äitiä olen auttanut keittiössä.
Pian saunaan perheen kanssa.
Pelkään ruokailua, pelkään tuota notkuvaa pöytää täynnä herkkuja.
Laatikoita,rosollia,kermaa,juustoja,perunaa.
Kaikkea kaikkea kaikkea hyvää ja minun mailmani särkevää.

Mutta tänään on Joulu, en tahdo murehtia asioita jotka murtavat minut
arkena kokonaan.
tänään on rauhallinen ja rakas joulukulta.
Mikä parasta oman perheeni parissa.<3
hyvää joulua kaikille!<3

-Enkeli joulun meitä kantaa siskot-

tuntemus

Pian on joulu, ja tunnelmani eivät ole katossa.
Miksi?

Minä pelkään läheisyyttä, ainakin toisinaan.
Toisilla hetkillä ahdistun liiankin lujasti kosketuksesta,
pienestäkin läheisyydestä jopa katseesta ja vieressäni istuvista
ihmisistä.
Olise ihminen poikaystäväni,ystäväni tai tuiki tuntematon.
En vain osaa sanoa sitä ääneen, kun ahdistun.

dance with the devil

Here I stand, helpless and left for dead.

Close your eyes, so many days go by.
Easy to find what's wrong, harder to find what's right.

I believe in you, I can show you that I can see right through all your empty lies.

I won't stay long, in this world so wrong.

Say goodbye, as we dance with the devil tonight.
Don't you dare look at him in the eye, as we dance with the devil tonight?

Trembling, crawling across my skin.
Feeling your cold dead eyes, stealing the life of mine.

I believe in you, I can show you that I can see right through all your empty lies.

I won't last long, in this world so wrong.

Hold on. Hold on.

Hold on. Hold on.

Goodbye.

feeling

Matkani tänne oli jonkin näköinen virhe luulisin.
Ahdistaa ja ahdistaa, en osaa edes kuvailla tunnetta
jonka tunnen.
Aikaa miettimiselle on liikaa, liikaa tunteita.
Olen niin väsynyt olemaan itseni kanssa.
Olen liian väsynyt olemaan muille mieliksi.
Osaisimpa olla itkemättä, olla näyttämättä tunteitani.

En tahtoisi millään lähteä enään pois kotoa, tahtoisin
vain jäädä turvaan ja olla edelleen pieni minä.
Tiedän vain etten voi jäädä, en voi vain.
En, koska ollessani täällä
on kaikkien paha olla.
Minä en osaa olla iloinen en onnellinen,
minä tartutan pahan oloni koko perheeseeni ja kaikki kärsivät.
Tuhoan itseäni ja tuhoan rakkaimpani.
Näen itsekin, kuinka vaikutan muihin negatiisella tavalla.
Omat kipuni ovat muidenkin kipuja, enkä tahdo tuhota perhettäni lopullisesti.
En, kun olen jo monta vuotta satuttanut heitä liiaksikin.

Minä olen tuomittu tuntemaan loputonta kipua,
minä olen tuomittu taisteluun kuoleman ja elämän välillä.
En saa olla niin heikko, että annan paskan muiden niskaan.

En osaa kertoa kenellekkään miten paljon tunnen tuskaa jatkuvasti.
En uskalla nukkua, kun pelkään näkeväni painajaisia,
En uskalla, koska pelkään etten enää herää aamuun.
Pelkään lähteväni vaikka saatankin tahtoa niin.

Olenko koskaan tarpeeksi hyvä?

good and bad things

Sanoisin tämän viikon menneen täysin pieleen itse kontrollin suhteen.
Jaksamiseni on ollut nolla.
Mutta ilo uutiseni on, että saamme kullan kanssa 1.1. asunnon.
Sossu maksaa vuokran ja saamme 500 euroa startti rahaa.
Olen pian aikuinen, ainakin minun pitäisi olla.
Pitäisi oppia ottamaan vastuu itsestäni,kodistamme ja elämästä yleensä.
En tiedä kuinka omillaan asuminen tulee toimimaan.
Mutta ei auta muu, kuin kokeilla siipiään.

Ensiviikolla matkaan kotiin ja pian paluun jälkeen on edessämme muutto.
Jännittää ja pelottaa, olen iloinen ja surullinen.

Kulta on lomilla ja olen suunnattoman iloinen, olen kaivannut niin paljon.
Ilman Jesperiä minulla ei olisi mitään merkitystä.
Ilman jesperiä olisin vain kuori, Aurinkoni ei koskaan nousisi, eikä yö laskeutuisi ylleni,
En tahtoisi elää ilman kultaani.
<3 love you <3

Rakkaus pitää sydämmeni lyönneistä kiinni

game

Elämäni tuntuu peliltä jota itse en hallitse.
Joku ohjaa minua, valitsee tieni ja tekee päätökseni.
Minäpä tiedän kuka minulla pelaa, tiedän sen olevan painajaiseni.
Kumpa osaisin pysäyttää tämän ikuisen kierteen ja oppia pelaamaan itse korttini oikein.
Minulla ei ole toivoa, ei niin kauan kunnes osaan itse lentää.
Olen aikuisuuden kynnyksellä vaikka tuskin tahtoisin.
Pelkään niin paljon joutuvani lopulliseen pimeään.
Auttaisiko kukaan minua jos olisin yksin?

Inhottaa osata valehdella niin täydellisesti.
Olen huono kertomaan täyden totuuden itsestäni ja tunteistani.
Kukaan ei pysty näkemään kilpeni läpi.
Haavani ovat pimeässä piilossa joita en tahdo paljastaa.
En osaa kertoa kuinka pelkään jokainen hetki kuolevani.
Tahtoisin niin kovasti elää jokaisen hetkeni kuin viimeistä päivää, mutta en vain jaksa.
En minä tahdo kuolla vielä moniin vuosiin.
Tahdon kokea kaiken ja osata iloita pienistä asioista.
tahdon olla onnellinen enkä vain tavoitella onnea väärillä tavoilla.
Tiedän helvetin hyvin etten tule yhtään sen paremmaksi olemalla laiha, En ole yhtään rakastettavampi niin.
Tiedän, että olisin onnellinen ja parempi paranemalla.
En valehtelisi, en olisi väsynyt tai masentunut.
Olisin täysin minä.

Olen vain pieni osa minua. Loput ovat sairauttani joka hallitsee mieltäni.
Kuinka sulkisin äänet mielestäni jotka käskevät minua tekemään väärin?
Käskevät olemaan syömättä ja käskevät oksentamaan kaiken mikä lihottaa.
Eilen tajusin olevani jälleen erittäin huonovointinen, kun oksensin omenan syötyäni sen.
Miksi olen taas vajonnut näin alas?

tekisi niin mieli olla humalassa.
Tahdon turruttaa tämän ikuisen paskan.
Tunteeni ovat hukassa.
Olen eksynyt.

Joulukin lähestyy enkä saa kiinni aidosti siitä tunteesta.
En odota joulua laisinkaan.
Minua vain kauhistuttaa se, että reilun viikon päästä lähden kotiin Ouluun.
Pelkään etten pysty lähtemään sieltä takaisin.
Inhoan niin kovasti ikävää.
Kotona ikävä perheeseen korjaantuu, siellä korjaantuu se että joku kykenee hallitsemaan minua
itseni puolesta. Äiti minua vahtii, äiti auttaa minua ja lohduttaa, kun on paha olla.
Kotona saan olla jälleen pieni tyttö.

.

Ja niin sairaslomaa sain jälleen. En tiedä olenko kipeä vai tahdonko vain olla.
Ehkä osittain kuumeilut johtuvat vain siitä, että en jaksa.
En jaksa olla olemassa.
Eilen käväisin verikokeissa pediatrini käskystä.
Tänään hän soitti minulle ja kertoi veri arvojen olevan edelleen hyvin alhaiset.
Jopa vaarallisen alhaiset.
Pelkään langan katkeavan ja joutuvani taas kerran osasto hoitoon, kun olen niin holtiton ja heikko.
En jaksaisi sitä samaa käydä kolmatta kertaa läpi.
Vaikkakin aina välillä tuntuukin siltä, että se auttaisi minut takaisin jaloilleni.
Pelkään etten ikinä parane ja pelkään kuolevani ennen paranemista.

Ehkä pois nukkuminen ei olisi niinkään kamala.
Vaan se etten ehtisi hyvästellä rakkaimpiani.
Olisi liian itsekästä lähteä sanomatta sanaakaan ja olisi liian itsekästä lähteä
omasta heikkoudestani johtuen ja jättää ihmiset jotka minua tarvitsevat.
Äitini romahtaisi.

--------------------------------------------------------------------------------

Kuulen kappaleen ja henkeni lakkaa kulkemasta,
sydämmeni lakkaa lyömästä.
Vajoan hetkeksi menneisyyteen.
Istumme cafe javassa lusikoiden meidän yhteistä cafemoccaamme.
Yhteinen suklaa,yhteinen kermavaahto,juoma.
Hymyilemme.
Ymmärsin kuinka rakastin tuota ihmistä valtavasti.
Oli aamupäivä ja olimme kierrelleet helsingin kaupoissa.
Olimme jouluostoksilla.
Kävelimme käsikädessä, nauroimme.
Olin vuosi sitten vielä suunnattoman onnellinen ja rakastunut.
Edelleen olen rakastunut, mutta tyttö katosi rinnaltani.
Jäljelle jäi poikani.
Mutta ilman tyttöä en ole kokonainen, jätti hän sydämmeeni suuren arven.
Mikään tässä mailmassa ei korvaa sitä mitä tunsin ja olin.
Suljen musiikin pois mielestäni ja palaan nykyisyyteen.
Tunnen kuinka kyyneeleet polttavat poskipäitäni.
Olen niin vihainen itselleni. Miksi en kykene olemaan parempi jotta saisin
tytön takaisin.

-----------------------------------------------------------------------------

Olen täynnä sanojani ja ajatuksiani, mutta en kykene muotoilemaan itseäni lauseiksi.
Kirjoitus taito katoaa siinä, kun avaan blogini.
Joskus vielä osasin, nyt vain toistan samaa enkä kykene etenemään.