Mä haluaisin matkustaa mailman laidalle.
Suunnaton tarve tehdä jotain ei arkipäivästä ja normaalia.
Koko ajan tarve olla liikkeessä ja sisällä istuminen saa mut levottomaksi.
Saa mut hulluuden partaalle ja sitten mulle iskee pakokauhu.
En osaa olla paikoillani.
Mun unirytmi on jotenkin menny ihan päälaelleen.
Nukun ylensä öisin vaan muutaman tunnin, jos sitäkään.
Sitten, kun nukun herään liian aikaisin vaikka olisin mennyt kaks tuntia
aiemmin vasta nukkumaan.
Ja tää tuntuu ongelmalta, että en osaa olla paikoillani ja herään tosi ajoissa.
Sitten Teemu nukkuis vaikka iltaan asti ja mä ahdistun ko joudun tunti kaupalla odottaa, että
se herää kun haluisin heti aamulla lähteä jonnekkin.
Tai edes tehdä jotain kivaa.
Kai mun pitäis vähemmän viettää sen kanssa aikaa tai yöpyä sen kanssa.
On yksikertasesti niin turhauttavaa, kun mun päivät valuu hukkaan
ja tehdään vasta iltamyöhää
jotakin.
Musta tuntuu siltä, että mun kesä on vaan valunu hukkaan istuen
sisällä saamatta toista nousemaan sängyn pohjalta.
noh aurinko paistaa ja tahdon ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti