Mitä kaikkea onkaan tapahtunut tässä ajassa, kun en tänne ole kirjoittanut.
En tiedä mistä alottaisin, tai edes mitä tahtoisin kertoa.
Ensinnäkin olen seurustellut n. 4 kuukautta.
Osasto kaveri josta aiemmin olen puhunut on täysin paras ystäväni.
Nykyään juon usein, juon jotta olisi parempi olla.
Saatan jopa tahtoa vielä lisää sekaisin ja syön lääkkeitä sitten.
Se ei ole hyvä, mutta ei kai kovin pahakaan?
En tiedä..
Ahdistaa jatkuvasti.
Oksennan päivittäin, oksennan aina kun syön.
Olen kuvottava.
Veriarvot ovat olleet viime aikoina liian huonot.
En jaksa vain välittää siitä.
Olen jatkuvasti väsynyt, alakuloinen ja vihaan itseäni. Vihaan heikkouttani.
Mutta poikaystäväni rakastaa minua, hän jaksaa pitää minua ylhäällä.
On pian kevät enkä tiedä mitä kesästä tulee.
Se hieman pelottaa minua, koska viime vuonna kesän vietin osastolla, loppu
keväällä tein kuolemaa kotona neljänseinän sisällä.
Mutta huomenna kirjoittelen hieman paremmin ja jatkan taas tätä blogia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti