Olin eilen hyvin pettynyt ystävääni joka niin lupasi tulla yökylään luokseni, jotten olisi yksin.
Hän vain laitto viestin illalla, että anteeksi en pääsekään.
Mutta onneksi Päiväni pelastui sillä, että iltapäivällä Nina kutsui minut heille kylään.
Minä menin odottaen soittoa jotai koskaan tullutkaan.
Ehkä oli hyvä olla Ninalla sillä minulla oli todella kivaa.
Suunnittelimme kovasti vappubileitä joihin pukeudumme hassuihin asuihin.
katsoimme elokuvan joka oli ihana ja joimme siidereitä.
Päädyimme lopuksi kuuntelemaan mm. backstreet boysia ja katy perryä (jos kirjoitinkaan oikein).
Sitten matkasimme koivuklubiin muutamille.
Mitä nyt joimme siiderit,drinkit ja oluet.
Oli hyvin hauskaa ja olimme hiemankin humalassa.
On niin luotevaa olla Ninan kanssa, kun uskallan hänelle vihdoin puhua asioista jotka ovat minulle hankalia.
Aamulla heräsin jälleen yksin sängystäni ja paistoi aurinko.
Tämän päivän olen viettänyt yöpuvussa peiton alla tyhmiä tv ohjelmia katsellen.
Tähänkin päivään mahtui paniikki kohtaus jossa purskahdin välittömästi itkuun.
Olo tila tuli jälleen huomaamatta nurkan takaa ja rauhoitin itseni ottamalla opamoxin.
Se helpotti ja sai minut entistä uneliaisemmaksi.
Odotan kovasti vappua, odotan pääsykokeita vaikka pelottaa että pilaan mahdollisuuteni.
Odotan sitä, että ensikuussa lähden jokin päivä kotiin ouluun.
Ja pian Onkin kesä ja heinäkuu jolloin on lämmin ja jesu tulee kotiin.
Olen päättänyt nyt yrittää enemmän.
Yritän sulkea mielestäni päivät särkyneet, ajat muuttuneet.
tahdon nousta jälleen jaloilleni ja antaa hyvästit tälle loputtomalle surkeudelle.
Tiedän ettei se tule koskaan olemaan helppoa vaikka kuinka tahtoisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti