Mitä järkeä on olemassa ololla, kun ei osaa olla edes puoltapäivää onnellinen?
Mitä järkeä on kamppailla sairauden kanssa, kun voi luovuttaa ja lentää merenpohjalle
sairauden kanssa?
Onko siinäkään järkeä, että nousee aamulla ylös sängystä, kun voisi vain nukkua ja luulla olevansa
onnellinen. ei missään ole mitään järkeä.
Paha paha päivä, ja kamala ahdistus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti