make me over

Aamulla minusta tuntui siltä, että kaikki vielä järjestyy.
Ehkä ei tänään tai huomenna, mutta vielä jonain päivänä.
Hetkessä ilman syytä mieleni laski jälleen pohjalle.
Olen yksin asunnossani, olen yksin aamulla ja illalla.
En jaksa joka päivä olla sosiaalinen, en jaksa aina tavata ystäviäni.
En niitä muutamia jotka ovat jäljellä.
Silti vaikka tahdon olla yksin olen liian yksin ja kaipaan ihmisiä.
En osaa sanoa miten saisin mieleni korjattua.
Kurjuuteni on mielenvikaisuuttani.
Iloni on mielenvikaisuuttani.

Istun seinää vasten kylmällä lattialla.
On valoisaa, mutta en näe valoa.
Kuuntelen korviini kantautuvia sointuja.
Musiikkia joka saa kyyneleet valumaan yhä vain enemmän.
Mietin miksi on niin kurjaa olla minä.
Kaikenhan pitäisi olla täydellistä.
Minun pitäisi olla täydellinen.
Mutta päiväni ovat turhia,
uuvuttavia ja tylsiä.
Ei ole mitään minkä takia herätä.
En ole koulussa, en töissä.
En ole missään.
Olen sosiaalisesti turha ihminen.
Itselleni turha.