Asiat pyörivät paikoillaan,
en etene minkään suhteen.
Olen pettänyt itseni, olen pettänyt kultani,
pettänyt perheeni.
Olen arvoton rakastettavaksia.
Valehtelen vain ja tunnen omantunnon tuskia,
aina en niitäkään.
On liian luonnollista kaunistella totuus ja hymyillä.
Nähkää jo lävitseni ja pitäkää kiinni,
estäkää minua satuttamasta mailmaani.
Särjen jokaisen kauniin kuvan vääristämällä sen.
Mieleni on paha.
Säälin itseäni.
Vituttaa, kun tänään söin vaikka mitä.
Arvatkaa vain kuinka kävin kun pääsin kotiin...
Romahdan tähän kierteeseen ja tunteseen kuinka lihon,lihon,lihon ja lihon.
en etene minkään suhteen.
Olen pettänyt itseni, olen pettänyt kultani,
pettänyt perheeni.
Olen arvoton rakastettavaksia.
Valehtelen vain ja tunnen omantunnon tuskia,
aina en niitäkään.
On liian luonnollista kaunistella totuus ja hymyillä.
Nähkää jo lävitseni ja pitäkää kiinni,
estäkää minua satuttamasta mailmaani.
Särjen jokaisen kauniin kuvan vääristämällä sen.
Mieleni on paha.
Säälin itseäni.
Vituttaa, kun tänään söin vaikka mitä.
Arvatkaa vain kuinka kävin kun pääsin kotiin...
Romahdan tähän kierteeseen ja tunteseen kuinka lihon,lihon,lihon ja lihon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti