Koko koru suunnitelma/ ystävän näkeminen ei torstaina eikä sitten eilenkään onnistunut.
Onneksi ei tällä kertaa ollut minusta kiinni, vaan suunnitelmien sotkeutumisesta.
Harmitti todella, kun odotin pääseväni ihmisten ilmoille.
Eilen illalla olin erittäin alakuloinen, itkuinen.
Olo oli toivoton. ystäväni sanoi minulle jotain mikä tuntui todella pahalta.
Ja siitä seurasiki ymmärrys ettei minulla taida kohta olla yhtään ystävää.
En nyt tahtoisi edes ajatella asiaa kun pää on muutenkin solmussa, ajatukset ovat sekavat.
Tänään olen ollut väsynyt, turhautunut itseeni ja no hyvin aikaan saamaton.
p.s. Kirjoitan sitten myöhemmin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti