Tyhjää mun sisällä, kiinni olen vain näissä petoniseinissä.
Irti en saa itseäni vaikka kuinka yrittäisin.
On aivan sama mitä sanon, mitä teen, mitä ajattelen.
Joka kerralla silti vain sattuu, kaikki katoaa, ilmakin ympäriltäni hajoaa.
Ei ole maata jalkojen alla laisinkaan.
Ei yhtään syytä enää edes yrittää.
Väsyttää, unettaa, Sadat tunteet sisälläni saa minut tuskaan viiltävään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti