Mieliala on ollut hyvä, ainakin suurimmaksi osaksi aikaa.
Tietenkään en voi väittää ettei mielessä ole ollut painajaismaisia ajatuksia.
Tänään minulla oli työhaastatattelu kampin subwayhin ja tahtoisin niin
uskoa, että pääsen sinne. Pelottaa vain luottaa liikaa kun on minulle normaalia
, että joudun pettymään.
No huomenna saan siitä kuulla lisää.
Tämän lisäksi tänään postissa tuli liput muotiviikoille jonne voitin liput netti kilpailussa.
Silloin ajattelin ,että ehkä minulla onkin joskus edes pientä onnen hippusta elämässäni.
Nyt on loppu kokonaan eläinperäisten ruoka-aineiden käyttö.
Ei maitotuotteita eikä kanamunia, ei myöskään eläin peräisiä muita aineita kuten E-koodeja.
Tänään yllätyin kun luin netistä, että kopparpergin siiderit sisältävät niitä!
Kyllä tähän ajan kanssa tottuu ja kun suurimman osan tuotteista tiedän joita voin suuhuni pistää.
Minulla on jo monta päivää ollut omituinen olo parisuhteessani.
En osaa enään suhtautua tähän oikein.
Kyllä minä rakastan Jesperiä, en vain tiedä osaanko rakastaa oikealla tavalla.
Tuntuu siltä, että en tee muuta kuin satuta häntä.
Ja jokaisella tavalla olen tuntenut meidät etäiseksi, olen tuntenut itseni erilliseksi, liian haavoittuneeksi.
Tuntenut hänet kaukaiseksi.
En osaa ottaa vastaan läheisyyttä, kun sitä minulle yritetään antaa.
Minua pelottaa.
Tuntuu siltä, että olen jossain epätodellisessa maailmassa, epätodellisessa minussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti