Heihei lauantai ja sen mukana tulevat suunnitelmat.
Jos sitten huominen olisi hieman parempi ja eloisampi päivä.
Ainakin sopii toivoa ja tahtoa.
Eri asia on aina vain se, että miltä sitten huomenna taas tuntuu.
Aina, kun tahtoo vain väsyttää.
Tänään taas palelee niin, että epäilen olevani kuumeessa.
Suihkun lattialla istuessani sainkin taas kamalia oivalluksia.
Tahdoin valua vain veden mukana viemäriin.
Ainakin puolet minusta olisin tahtonut sinne päästää.
Ihmiset ympärilläni tahtovat vain tolkuttaa siitä, että minussa ei ole mitään vikaa.
Kaikkien mielestä olen juuri hyvä näin.
Mutta se ei riitä minulle.
Mikään ei riitä minulle.
Tahdon olla paljon paljon pienempi, jotta voin hengittää.
On pakko pienentyä.
Ainut ongelma on se, ettei minulla ole siihen voimia.
Eikä pientä muruakaan enää itsekuria.
Sanotaan, että älä juo enää alkoholia niin laihdut.
Helpommin sanottu, kuin tehty.
Se ei pysy eikä siihen auta mikään.
Kukaan ei voi pelastaa minua itseltäni.
Kaduttaa taas niin paljon, että hävettää.
Miksi taas päästin itseni mieleni valtaan ja huusin Teemulle?
Sanoin asioita joita en tarkoittanut.
Ja ainoana syynä suuttuminen oli vain se ettei toinen lähtenyt kauppaan puolestani.
Anteeksi.
Lupaan yrittää olla parempi ihminen sitten huomenna ja tulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti