14.10.12

Mun aamu alko jälleen sillä et kaveri haluu mut tohon lähi baariin.
Houkutteli sillä et tarjoon kaks kaljaa.
 Kai mä nyt sinne juoksen ja Teemu tuli aamu tossuil sinne peräs.
Mikäs siinä, kun baari on naapuris.
Valmiiks olin jo jurris ja teemu valvonu koko yön.
 Joku vanha mies sit viel tarjos meille kaljaa ko oltii hyvää ja hassuu seuraa.
Haluttiin et laulan karaokee mut enhän mä suostunu.
 Turhaa olisin saanu ehk paniikki kohtauksen ja hävenny.
Teemu sano miehelle et juon sen helposti pöydän alle...

Tultii kotii ja alakerran ihmiset tuli käymää.
 Tarjosin niille fisu shotit ja oli kivaa.
Ne lähti ja mä tipahin, nukuin ehk kaks tuntii ja se siit.
Teemu sammu ja nyt en saa sitä hereille.
 Sinne meni tuparit.
Nyt istun yksin koneella ja juon kaljaa.

Miettien et miks mä oon niin huono ihminen enkä osaa vaan elää.
 Jopa yksinkertaset asiat on liian hankalia.

Mulla taas napsahti päässä kai, kun heitin teemua avaamattomalla kaljalla naamaan.
 Miten se jaksaa tätä?
Toivon vaan ettei sille tule mustaa silmää tai mitään.
 En ehkä antais ikinä sitä itelleni anteeks.
En haluu olla liian hullu tai väkivaltanen.
En vaan halua verrata itteäni isäpuoleeni.
Sekin, kun jäätiin loppujen lopuks kahestaan me naurettiin ja väiteltiin.
Jopa pelikoneen pelaaminen saa meille draamaa aikaseks.

draamaa

Taas voin sanoa "anteeks muru, en mä pahalla... en vaan osaa hillitä itseäni"
 Onneks mulla on maanantaina psyka ja pääsen puhumaan.
Aijon kertoa tästä hermon hillintä asiasta.
 Ehkä se edes lääkkeillä keksii keinon jolla mut saa kasaan ja rauhottaa.
Saa edes mut lamaantuneeks niin etten ajattele mitään.
 Onneks pitkästä aikaa on aika jollon voin vaan puhua sen kanssa.
Siellä ei ole sitä psykologia ja mua ei kaks ihmistä kuumottele ja tuijota.
 Pystyn kai jotenki päin sentää puhuun enkä sano kaikkeen joo tai en tiiä.
Odotan vaa hammaslääkäriä sillä, että saan varmasti lääkkeen.
Kerron nillee, kuinka se mua pelottaa ja lahoon paniikki kohtaukseen.

Odotan ehkä, kun kuuta nousevaa pikkusiskon tulevan tänne pk:lle.
 Vielä viikko ja nään sen.
Voin olla itseni ja leikkiä ettei mitään pahaa olis ollukkaa.
Helpottaa kaikkeen pahaan, kun se on vierellä ja voin taas hetken hengittää.















oltais viel nuorii,pikkusii.
 Olis kaikki ehkä paremmin.

Ei kommentteja: